Vaikka suurin osa suomalaisista pärjää ja on pääpiirteittäin tyytyväisiä elämäänsä, todella huonosti voivien osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
Café Finlandin kesäkauden viimeisen jakson ei suinkaan vähäisimpinä vieraina ovat lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Vieraiden taustat paljastavat viikon aiheen; perjantaina 17.6. puhutaan mielenterveydestä, tai oikeastaan mielen pahoinvoinnista.
Mielenterveyden oireiluun liittyvät diagnoosit yleistyvät, lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa ja mielenterveyden ongelmat ovat yhä useammin eläkkeelle jäämisen syinä.
Huoli erityisesti nuorista on suuri, esimerkiksi uusimman kouluterveyskyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja yksinäisyys on lisääntynyt merkittävästi. Miten maailman onnellisimmaksi tituleeratussa maassa voi olla näin paljon pahoinvointia?
Martin teesi 1. Laitoshoito ajettiin alas. Ovatko lääkkeet ja avohoito toimiva resepti?
Mielisairaaloita ryhdyttiin purkamaan Suomessa 1980-luvulla osana laajempaa laitoshoidon alasajoa, jolla haluttiin keventää julkisia palveluita. Sen seurauksena mielenterveyspolitiikan painopiste siirtyi vakavasti sairaiden ihmis- ja perusoikeuksien turvaamisesta koko väestön mielenterveyden ja hyvinvoinnin hallintaan.
Mitä tästä muutoksesta on seurannut yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta?
Martin teesi 2. Onko hyvinvoinnista tullut suomalainen pakkomielle?
Saako ”maailman onnellisimmassa maassa” olla masentunut? Yksilöllisestä hyvinvoinnista puhutaan enemmän kuin koskaan ja yhä useampi on jonkinlaisen terapeuttisen hoidon piirissä. Siitä huolimatta yhä useampi suomalainen voi entistä huonommin.
Lisääkö voimistunut puhe hyvinvoinnista itseasiassa suomalaisten pahoinvointia?
Martin teesi 3. Masennuksen hintalappu on epäinhimillinen. Onko meillä varaa siihen?
Mielenterveyden häiriöiden hinnaksi valtiolle on OECD:n mukaan arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa.
Yksilötasolla hoitamaton mielenterveysongelma voi heikentää työ- ja muuta toimintakykyä ja johtaa köyhyyteen, joka usein vaikeuttaa edelleen avun saamista. Mielenterveyden häiriöstä johtuva työkyvyttömyys maksaa vuosittain Suomelle satakertaisesti sen, mitä kuntoutuspsykoterapiaan nyt käytetään.
Martin teesi 4. Mitä tapahtui Terapiatakuu-kansalaisaloitteelle?
Terapiatakuu-kansalaisaloite vaati kaikille nopeaa pääsyä hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Aloite sai vaadittavan määrän allekirjoituksia ja eteni eduskunnan käsittelyyn. Viime päivinä on kuitenkin uutisoitu, että hallitus on päättänyt jättää Terapiatakuun pois hoitotakuuta koskevasta esityksestään.
Mielenterveyspolitiikassa tarvittaisiin nyt pitkäjänteisyyttä ja halua kohdistaa toimet ongelmien juurisyihin pelkän oireiden hoitamisen sijaan.
Café Finlandissa vaikeitakin aiheita lähestytään avoimin mielin. Katso AlfaTV:llä 17.6. klo 17 ja osallistu keskusteluun Facebookissa ja Twitterissä. Kaikki jaksot löydät videokirjastosta.