Meri symboloi monelle äärimmäistä vapautta ja suurta tuntematonta, viimeistä tutkimatonta rajapyykkiä. Itämeri on ainutlaatuinen merialue, mutta myös yksi maailman saastuneimmista ja herkimmistä meristä. Toimettomuus ei ole vaihtoehto, jos haluamme, että tulevat sukupolvet voivat nauttia sen puhtaista vesistöistä, kauniista rannoista ja monimuotoisesta luonnosta.
Suurvaltapolitiikan keskiössä pieni pohjoinen meremme on toki ollut ennenkin, mutta Suomen päätös hakea Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäsenyyttä on tehnyt tästä hetkestä historiallisen tärkeän.
Café Finland ottaa osaa keskusteluun, kun vieraaksi saapuvat amiraali evp. Juhani Kaskeala ja merenkulkuneuvos, John Nurmisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen. Maistiaiset jakson aiheista voit lukea alta.
Martin teesi 1: Itämeren suojelu jää suurvaltapolitiikan rattaisiin
Itämeri on matala ja kärsii erityisesti rehevöitymisestä, eikä sen tilaa saada parannettua ilman sen rantoja reunustavien valtioiden yhteistä tahtoa.
Mahdollisuudet yhteistyöhön Venäjän kanssa Itämeren suojelemiseksi näyttävät tällä hetkellä kuitenkin hyvin epätodennäköisiltä. Kansainvälinen ympäristöyhteistyö Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa on keskeytetty sotatilan vuoksi kaikilla sektoreilla. Itämeren ystävien huolena on, että rahavirrat suuntautuvat suojelusta nyt muualle.
Martin teesi 2: Suomen puolustus ei ole uskottava, koska olemme riippuvaisia tuontienergiasta
Itämeri on viimeaikaisen suurvaltapolitiikan seurauksena muuttunut globaalisti kiinnostavaksi alueeksi.
On kylmäävä ajatus, että huolimatta huoltovarmuusasteesta, yleisestä maanpuolustustahdosta tai EU-jäsenyydestä, maailmalla tahdin määräävät ne, keillä on eniten resursseja. Olemme voineet todistaa tätä ensi kädessä, kun Venäjä 21.5.2022 lopetti kaasuntuonnin Suomeen. Energia näyttelee pitkässä juoksussa suurinta roolia. Talvet voivat Euroopassa olla kylmiä ja alueen oma energiantuotanto on vähäistä.
Martin teesi 3: Helsingin ja Tallinnan yhdistävä tunneli pitää rakentaa vahvistamaan taloutta ja Itämeren vakautta
Tunneli ei pelkästään tekisi ympäristöystävällisestä matkustamisesta helpompaa ja toisi Suomea paremmin osaksi koko Euroopan laajuista junaverkkoa, mutta sillä on myös suurta strategista merkitystä.
Tunneli ei olisi vain portti Eurooppaan, vaan selvä viesti Suomen ja Viron yhteisistä tavoitteista, sekä taloudellisesti että vihreän siirtymän kannalta. Se osoittaisi, että haluamme olla mukana hankkeissa, jotka katsovat kohti tulevaisuutta ja uskovat alueidemme elinvoimaisuuteen.
Seuraavassa jaksossa puhumme meriemme puolesta. Muista katsoa Café Finland perjantaina 10.6. klo 17 AlfaTV:llä ja osallistu keskusteluun Twitterissä tai Facebookissa.